Tein kai lottorivini väärin, kun arvontapäivänä jännitin aivan yksin huoneessain

Lopulta tupakankin käärin, mummon flunssalääkettä rännitin Pirkka-olutta juodessain

Kun pallot pyörivät ränniin, mietin Sudanin pieniä poikia, jotka haluaisivat känniin, niillä on ongelma sentään oikea:

Kun niiden banaanipuista on hedelmät tuotu alakertani Alepan hyllyille; niiden pensaista kahvit juotu, pantu piiskaa paljaille pyllyille.

Mä tein kai lottorivini väärin, kun aivan viimeisillä rahoilla sain vain pienen oluen

Kun istuin tiskillä paljain säärin, pojat piiritti aikeilla pahoilla Mä näyttelin, että luen

Mut ei se alkanut pänniin, kun mietin Sudanin pieniä poikia, jotka haluaisivat känniin, niillä on ongelma sentään oikea:

Kun ei voi Saharan suihkulähteistä niiden janoa saada sammumaan; eikä rikkaiden ruuantähteistä saa niiden lehmiä lypsään tai ammumaan.

Mä tein kai lottorivini väärin, kun eilen illalla yhtä äkkiä kotoa sähkö katkaistiin

Ympärilleni viltin käärin, vedin varpaille lisää täkkiä – ja näin ongelma ratkaistiin

Eikä se alkanut pänniin, kun mietin Sudanin pieniä poikia, jotka haluaisivat känniin, niillä on ongelma sentään oikea:

Kun niiden aavikon omasta Alepasta ei löydy lääkkeitä HIViin tai malariaan; eikä ilmaisten kortsujen jakelijasta oo kuin kuulunut huhuja hataria.

Tein kai lottorivini väärin. Mä tein kai lottorivini väärin. Lopulta tupakankin käärin.