Rinteille Pyynikin lempemme lehtoon Kuljemme muistoissa tullessa ehtoon Hiljainen tuuli kun järveltä tuo Honkien latvoihin laulunsa nuo Nuoruuden armaan se mielehen saa Käyn jälleen vuosien taa

Muistatko kuinka me nuorina silloin Hohtavin valkehin kuutamoilloin Hiihdimme hiljalleen Tahmelaan päin Varjomme hangella niin lähekkäin Tunsimme, että kun suvi vain saa Kukkivi onnemme maa

Talvet on monet jo vaihtuneet suviin Vuosien saatossa pois unhoittuviin Pyynikin hongat ne kertoa vois Tarinaa monta mi'unhoittui pois Meille se muistojen pyhättö on Kaunis ja koskematon