Nukkuu korpi, ja nyt, aatoksissain minä matkaa teen Yli metsien, uinuvan veen Kuutar taivaan yön valaisee Maalaa maiseman, pohjoisen siimeksen

Unta onko tää, Vai kuolema jossa palata sinne saan missä hiillos jo luovuttaa lumen alla Kun astun maailmaan, erämaan aikaan

Ensilumi satoi kahdesti Maalasi sieluni taulun

Tää jylhä kauneus ja ääretön yksinäisyys Lapsuuteni metsän, taivaan Kaikuu se haikeus halki tän matkan Aamun tullen yö tarinansa kertoo Jylhä on kauneus ja ääretön yksinäisyyteni Sitä henkeensä halajaa Kehtoni hauta, hautani paikka Erämaan viimeinen on

Minne katosivat muut Suon noidat, neidontornit Ja varjoissa havisevat puut Kielon istutin ikihankeen Ja hiljaisuuden tultua luotin tulevaan

Ensilumi satoi kahdesti Maalasi sieluni taulun

Tää jylhä kauneus ja ääretön yksinäisyys Lapsuuteni metsän, taivaan Kaikuu se haikeus halki tän matkan Aamun tullen yö tarinansa kertoo Jylhä on kauneus ja ääretön yksinäisyyteni Sitä henkeensä halajaa Kehtoni hauta, hautani paikka Erämaan viimeinen on

Tää jylhä kauneus ja ääretön yksinäisyys Lapsuuteni metsän, taivaan Kaikuu se haikeus halki tän matkan Aamun tullen yö tarinansa kertoo Jylhä on kauneus ja ääretön yksinäisyyteni Sitä henkeensä halajaa Kehtoni hauta, hautani paikka Erämaan viimeinen on Tää jylhä kauneus ja ääretön yksinäisyys Lapsuuteni metsän, taivaan Kaikuu se haikeus halki tän matkan Aamun tullen yö tarinansa kertoo Jylhä on kauneus ja ääretön yksinäisyyteni Sitä henkeensä halajaa Kehtoni hauta, hautani paikka Erämaan viimeinen on