Sun silmäs aina mä muistan, niin yltäin murheen puistan. Kun illoin panen maate on mielessäni aate: Minä sulle kihlat ostan sinut vielä mä sylliin nostan Kun rakas niin olet sinä mulle. Minä sulle haastelen: Tuu mun vaimoksein/mieheksein.

Mökin paikan mä mettään raivaan alle kaartuvan korkean taivaan, viereen veen, joka venhettä kantaa jonka aurinko kuultaa rantaa. Koivun kaajan laiasta lehdon. Siitä teen minä kiikkuvan kehdon. Siinä lasta kun liekuttaapi, unen saapi pikkuinen. Tuu mun vaimoksein/mieheksein.

Olen minä sua kattellut, niin kirkkotietä kun astellut oot yksinäs, allapäin. Sinut sulkenut siunauksiin, että Luojamme varjelis sun elämäs. eteenpäin.

En mä voi sulle onnea taata. Enkä paljon luvata saata. En voi kotia mä kultaa kantaa, mutta parhaani koetan antaa. Kun mä nään miten liinasi liehuu, minun rinnassa rakkaus riehuu. Sua ootan ja melkeinpä palvon, yöni valvon aatellen Tuu mun vaimoksein/mieheksein Tuu mun vaimoksein/mieheksein Tuu mun vaimoksein/mieheksein Tuu mun vaimoksein/mieheksein