Lopultakin tajuan, olemme luoneet sommitelman joka nyt hirviöiksi meitä muuttaa. Sä haluat mun taipuvan, mä myönnän että ansaitset paremman. Kun keinot loppuu ja sydän tyhjää tuuttaa.

Turha jäädä nyyhkimään, ei se johda mihinkään, jos jotain täytyy, täytyy päästä lähtemään.

Rakastin sua, kuin järjetön kuin hullu, hulluu rakastaa, liikaa ja liian täysillä tartuin sun maailmaan. Rakastin sua, kuin mieletön, nyt maailmat on raiteiltaan, ei jäädä juonittelemaan, tähän tuhoutuvaan tarinaan.

Uneton yö vierelläs, mä kuulen loputkin syytöksistäs. En pelkää sua, enkä pelkää susta luopuu. Ehkä mun on helpompaa lähtee ilman sua ja jatkaa. Sä löydät uuden ja se uutuudestasi juopuu.

Turha jäädä nyyhkimään, ei se johda minnekkään, ei tyhjän päälle pysty karttaa piirtämään.

Rakastin sua, kuin järjetön kuin hullu, hulluu rakastaa, liikaa ja liian täysillä tartuin sun maailmaan. Rakastin sua, kuin mieletön, nyt maailmat on raiteiltaan, ei jäädä juonittelemaan, tähän tuhoutuvaan tarinaan.

Rakastin sua, kuin järjetön kuin hullu, hulluu rakastaa, liikaa ja liian täysillä tartuin sun maailmaan. Rakastin sua, kuin mieletön, nyt maailmat on raiteiltaan, ei jäädä juonittelemaan, tähän tuhoutuvaan tarinaan.