On pieni mökki vanhuksella alla suuren puun Vain metsä naapurina huokailee Vaan milloin valo loppuu hällä auringon ja kuun On myrskylyhty joka valaisee Ja niin tuo vanha myrskylyhty vanhukseen kun kerran yhtyi ystävä on hälle ikuinen
Näin illat kuluu pimeimmätkin hällä yksin vain mut aatokset vie usein nuoruuteen hän muistaa kuinka valo loisti ympärillä ain Nyt lyhdyn näkee ainoon mustuneen niin niin tuo vanha myrskylyhty vanhukseen kun kerran yhtyi ystävä on hälle ikuinen
Se valaissut on pihamaalla usein ystävää Ei sydän silloin hiiltyä sen vois se monesti on jo auttanut on silmää etsivää kun turva käden vapisevan voi Ja niin tuo vanha myrskylyhty vanhukseen kun kerran yhtyi ystävä on hälle ikuinen
Jo nukkunut vanhus myöskin uneen viimeiseen näin päättyi hällä elon pitkä tie ei kukkia ees tuotu hänen hauta kummulleen vain lyhty ainut muisto siinä lie niin niin tuo vanha myrskylyhty vanhukseen kun kerran yhtyi ystävä on hälle ikuinen
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: