HELLO LOVE, SE SANOI MULLE. EISEN PERÄNN JUOKSE LAPSI EIKÄ SE KUULU MULLE. MITÄ VÄHEMMÄN TIETÄÄ, SEN HELPONPI TÄTÄ ELÄMÄÄ ON SIETÄÄ. SULLA ON AINA OMA HETKI, JOKA ON KUIN DUUNAREIDEN RETKI, SIIHEN MULLA EI MITÄÄN SANOTTAVAA OLE, MEIL ON ERI ELÄLM EIKÄ JOLAHDA EES LOVE.

SE ON TOISALTA HARMI JUTTU, EI ME JAETA MUUTA KUIN SAMOJA TUTTUI. MÄ OON KESKITTYNYT OMIIN JUTTUIHIN, ENKÄ SOSIAALISTUNUT VAIN BILETUTTUIHIN. NE TYKKÄÄ TOSSA BAILATA KOVAA, EI NIILLE LOPPUVIIMEIN JÄÄ MITÄÄN OMAA. ON NIILLÄ HETKEN PILTTUU OMA, JONNE ON SAATAVA NAINEN KOVIN KOVA.

SEMMONEN JOLLA TYYLII LÖYTYY VAIKKA SE ON KUIN SAUNAN HÖYRYY, SE SIINÖ KESTÄÄ VAIN HETKEN, IHAN KUIN TEKIS KESÄILLAN SAUNARETKEN. SIELLÄ EI KOVIN KAUAA JAKSA OLLA, JA ELÄMÄ TUNTUU KUIN SE OLIS NOLLA. KUN NAUTTII HETKEN HUUMAST, KATOAA POLLEKIN NOPEASTI JO KUUMAST. SITÄ TAITAA NAINEN AJAA JA MULLE JÄÄ OMAKS MONTA MAJAA. NIITÄ VOI TÄYTTÄÄ KUIN TYHJIÖITÄ, EI TIEDÄ MISSÄ SE TÄYTTYY, VAIKS OLIS HYVÄKIN NOITA.