"...greeting young people of the world..."

"Näyttää tosiasiois, Näyttää tosiasiois..."

"Mistä Järvenpään kasinolla on kysymys? Kanssallissankarin häikäilemättömästä hyväksikäytöstä..."

"Tänään minä aion näyttää teille, kuinka helppoa Suomessa on ostaa hassista. Ja enhän minä tätä tietysti itselleni halua ostaa, sillä minä en käytä huu..."

"Mellakoiden syynä on muslimien suuttumus profeetta Muhammedista julkaistuista pilakuvista."

"...semmonen olo et mä oon ihan tyhmä, ku mä en tiedä mitään sivistyssanoja oikeesti. Mut ku ei mua kiinnosta tommoset erikoissanat, mun mielestä niinku asian voi selittää sillai, et kaikki ymmärtää. Tai no kaikki ehkä ymmärtää feministin paitsi minä, mutta..."

"What we've got here is failure..."

Niska juilii, kiroon tän praktiikan. Valinnu vittumaisen tiedotustaktiikan. Välikäsi viittoo valmiita sanoja. Sama vesi kiertää, me väännetään vaan hanoja. En ikin pääse tarkistamaan tosiasiaa, ku aasi tosiaan, otin totuudet tosissaan. Matikka selittää kaiken kaavoilla sopivaks, sosiologia luonteen pohjimmiltaan sotivaks. Muttei kuvailu oo faktaa. Ei menneest löydy ohjeit, mihin tästä pitäis jatkaa. Käsitteiden pirstaleita me kohdellaan kokonaisena. Maailma on vaan maisema, ei sen puolest voi taistella. Sut lukuihin hukutan, älä nuku, tukutuku lampaita, päällä puku koko suku. Ja hartioista istuu aina aika naftisti, kieli mieltä tahdisti, oppikirjat vahvisti.

Ei mitään omaa, ei mitään uutta. Ideoiden kierrätys tekee tulevaisuutta. Lainakeloja, eroja aina, ilmaisu on laimennos, vie veronsa aina. Ja ei oo tietoo. On vaan käsitteitä. Pohdinnan työkaluina käsittelen heitä. Media, armahda meitä.

Yletuutista yleissivistystä, ylenkatson yliyleistävää Yle-uutista. Kaikist suunnista tiedon pimitystä. Mun hissan maikka vihas avoimesti O. W. Kuusista. Infoa meillä suodattaa kanavasurffaus. Laiva on lastattu lamalla, taas uus Pamisoksen purkaus. Kaikki poikkeuksetta, mitä vaan tele -skooppi, -fooni, -visio, se ei valehtele. Puolueeton selonteko Pentagonin leimalla, ei tääl enää meilailla, Keilaniemeen keilaamaan mennään. Ei tarvii teinin enää peilailla, meil on nettigalleriat siks, et siel voi keimailla. Räppärin teleprompteri meni jumiin, vaan yks lenkki samas ketjussa mediumii. Sanojen siirtäjä, kopioiden piirtäjä, tabloidista satoi suuhun keltainen ensilumi. Me ollaan sektori, minä on vaan vektori. Ei mitään ihmisii vaan ven-diagrammi. Oot piece of cake tai muuttuja ATK:ssa, mitä enemmän dataa koossa, kuvaa sitä hatarammin.

Ei mitään omaa, ei mitään uutta. Ideoiden kierrätys tekee tulevaisuutta. Lainakeloja, eroja aina, ilmaisu on laimennos, vie veronsa aina. Ja ei oo tietoo. On vaan käsitteitä. Pohdinnan työkaluina käsittelen heitä. Media, armahda meitä.