Päivä vain ja hetki kerrallansa siinä lohtu mulle kallehin. Isä kaiken pitää huomassansa miksi murhetta mä kantaisin. Armossaan Hän joka päivä kantaa suoden kaiken mitä tarvinnen. Isä tuskan sekä ilon antaa vaivan niin kuin levon suloisen.

Hän on aina lähelläni täällä joka aamu uus on armonsa. Ilon päivänä kuin pilvisäällä hän suo voimansa ja neuvonsa. Surut huolet omiaan ei paina hän ne kantaa puolestani mun niin kuin päiväs niin on voimas aina tähän Herran sanaan turvaudun.

Herra suo mun luottaa lupauksees siinä turvallisna levätä. Uskaltaa vain aina lohdutuksees sanas virvoitusta etsiä. Suo mun ottaa isän kädestäsi päivä vain, vain hetken kerrallaan. Kunnes johdat minut kädelläsi kerran riemun maahan ihanaan.