Valokirjaimia seinillä vettä kaduilla kapeita kujia ja sammuneita ihmisiä ja valoja

Valokirjaimia seinillä vettä taivaalta kapeita kujia ja sammuneita ihmisiä ja valoja

Nostan takinkauluksen pystyyn pistän kädet taskuuni Hatunlieriin kertyy vettä desilitratolkulla

Kun astun hotellin aulaan märässä asussani paheksuvasti katsova herra opastaa minut huoneesi luo

Koputan, et avaa ovea lyön, päästä sisälle ei vastausta, vain alakerran kapakasta kuuluu huuto

palaan ulos

Kierrän korttelin, siellä olet märkänä kuin uitettu Kosken kylmää poskeasi jätän kukat viereesi alle parvekkeen

Nostan takinkauluksen pystyyn pistän kädet taskuuni Lierin alla sataa vettä desilitratolkulla

Tyttöni on niin kylmä kylmä kuin neonhehku kylmä kuin ilma johon hengitykseni huuruaa kävellessäni yöhön

Jään lähdettyä (2009)