Ofelia Ofelia Ofelia jota virta ei huolinut Ofelia Ofelia Ofelia jolla on lunta huulilla joka on meren pohjassa liikkumattomana
tänään lakkasin tappamasta itseäni olen yksin rintoineni reisineni kohtuineni särjen vankeuteni työkalut särjen tuolin pöydän vuoteen hävitän taistelukentän joka oli kotini
Ofelia Ofelia Ofelia jota virta ei huolinut Ofelia Ofelia Ofelia jolla on lunta huulilla joka on meren pohjassa liikkumattomana
repäisen auki ovet jotta valo pääsee sisään ja maailman huuto katso rikon ikkunan
revin verisillä käsilläni niiden miesten valokuvat joita olen rakastanut ja jotka ovat käyttäneet minua vuoteessa pöydällä tuolilla lattialla sytytän vankilani palamaan heitän vaatteeni tuleen revin rinnastani kellon joka oli sydämeni
Ofelia Ofelia Ofelia
menen ulos kadulle vereeni pukeutuneena
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: