Se vuosi oli hiljainen Päivät narujen lailla mua kuristi Ne pitkinä varjoina tanssi Mä niitä pelkäsin Olin varjo itsekin

Oli kaikilla suut ja niillä asiaa Niistä kuvioita pulppuaa ei sanoja ollenkaan En kuule paremmin Vaikka huudat Älä huuda

Ah Ah

Sinä keväänä linnut lauloi konsertin Kun kuljit elämääni ovesta lukitusta Olin varma Olet kuolema Olen kuoleva

Muuttui raiteiden itku lauluksi Ja sydämeni sykki kuin kaupunki Tunsin kuinka tunto palautuu Ja näkö tarkentuu

Ah Ah

Olit valo jota en voinut koskettaa Mut päädyit uniini tarinoitas kertomaan Mä tunsin sut jo ennen kuin sä mut

Ah Ah Ah Ah Ah Ah Ah Ah