Verse 1.

Pienen hetken on nii kaunista Kunnes aurinko jättää vaa varjon Se on nii hyvää mut nii haurasta Ja mä pidän siitä huolta mä vannoin Nyt on niin tyhjää Sä jätit huoneen täydeltä kylmää En oo enää sama mies Ja vaikka tiiän tää on parempi näin Jos sä pyytäisit Ni mä tulisin samantien

Kertosäe

Et oo mun En mäkään oo sun Vast valojen sammuessa havahdun Kuin äänekkäältä voi hiljaisuus tuntuu Niin paljon annoit ja niin paljon puuttuu Et oo mun En mäkään oo sun Vast valojen sammuessa havahdun Kuin äänekkäältä voi hiljaisuus tuntuu Niin paljon annoit ja niin paljon puuttuu

Verse 2.

Näin sen hetken valmiiks muistoissa Huoneen tyhjän jätit jälkees vaan traumat On vaikee parantuu näist haavoista Kun ei me puhuttu vaik lupasit et autat Nyt on niin synkkää En tiedä saako must enää ehjää En oo enää sama mies Ja vaikka tiiän tää on parempi näin Jos sä pyytäisit tulisin takaisin samantien

Kertosäe

Et oo mun En mäkään oo sun Vast valojen sammuessa havahdun Kuin äänekkäältä voi hiljaisuus tuntuu Niin paljon annoit ja niin paljon puuttuu Et oo mun En mäkään oo sun Vast valojen sammuessa havahdun Kuin äänekkäältä voi hiljaisuus tuntuu Niin paljon annoit ja niin paljon puuttuu

C-osa

Herään paniikin rytmiin Oot ainoo joka voi mut pelastaa Hei älä jätä mua viel yksin Vielä tänään

Kertosäe

Et oo mun En mäkään oo sun Vast valojen sammuessa havahdun Kuin äänekkäältä voi hiljaisuus tuntuu