Sitä vaa istuu ja miettii elämäänsä onko mitään syytä tänne enää jäädä herää tähän surkeeseen tunteeseen tuntee se siihen asti kunnes  silmät sulkee jep mul on huono olla hymyily on luonnotonta niitä jotka samal taval tuntee tuol on monta on vaa loskaa ja harmaat mustaa ja synkkääki sä oot yksinäinen ei oo mullakaan ystävii ja tuntuu ettei kukaa tääl osaa ees auttaa siks moni lähtee täält oman käden kautta mäki yritin mut en onnistunu siinäkää ja ku ei onnistu pelkät arvet siitä jää ne on riittävä mihinkää ikinä oon vaa pipipää joka pelkää kaikkee mut eniten omaa sisintään ku sisäinen ääni nii sanoo että luovuta niin ei tarvi tuskan tullessa huojua

Yksi säde auringon hävittää miljoona varjoa maailma kaunis on paljon hyvää tarjoaa ei menneisyys enää pahaa mulle voi tehä en päätä miten kuolen mut päätän miten elän

En jaksa nousta ylös ei jaksa kävellä koko ajan elämä ottaa enemmän antaa vähemmän ja on päivii ku ei pysty lähtee uloskaa nii monii asioita joita ei pysty unohtaa niil jotka mua satutti menee nyt huonosti se on karmaa ja karma on luonnollist emmä kanna kaunaa enkä oo ees katkera ne jotka paskaa jauhaa niil on itel ankeaa mä päätin unohtaa kaiken mitä oli menneis ja olla erillainen mitä olin ennen ku aina olin paha mä halusin muuta onneks siten ei itteni tajusin muuttaa uus suunta paikkakunta uudenlaine duunipaikka päätin ajattelu tyylin ihan kaiken uusiks laittaa eikä menny kauaa aikaa ku kaikki muuttuuki eikä tääl oo enää mitää mitä multa puuttusi

Yksi säde auringon hävittää miljoona varjoa maailma kaunis on paljon hyvää tarjoaa ei menneisyys enää pahaa mulle voi tehä en päätä miten kuolen mut päätän miten elän

Elämä ilman kyyneleitä ei oo rikasta se on kuin autiomaa ilman sadepisaraa mun oli pakko unohtaa se mikä mielen tuhoaa ja nyt kasvot mul hohtaa kun tähtiin kurotan