Taivaanrantaan katse aina vain kääntyy, tunnen kaukaisen kaipuun, enkö tänne kuulukkaan? Kunpa voisin sitoumuksen antaa, silti kuljen merenrantaan, sen ääreltä rauhan saan Mihin kuljenkin, mitä tahdonkaan, mitä päättäisin, kehää kierrän vaan yksi suunta on aina mahdoton ja se kutsuu niin

Meri taivasta koskettaa vain, tien näyttää Sen suuntaan vois lähteä pois Tuuli suolainen purjeeni vain jos sais täyttää Tuntisin sen Miten kaukaa kutsu meren mun korvaan soi?

Tuttu läpikotaisin on saari Piirtyy elämäni kaari paratiisiin päällä maan Tarkoin tänne juurtuneet on saareen Kaikki roolinsa saaneet Kai omaanikin juurrun vaan Kansaa johtaa saan, jätän kaiken muun tartun valtikkaan, osaan tarjottuun Voinko vaientaa oman sielun suun? Miksi tunnen näin?

Meri kaukana kimmeltää niin sen pintaa liukua vois niin kauas pois Meren suuren kun kuulen kutsuvan, vihloo rintaa En tietää voi Mitä piilottaa taivas rannan taa?

Meri taivasta koskettaa vain, tien näyttää Ja kutsun toi, niin kauas pois Tuulet selkäni puolelta saa purjeet täyttää Ne viedä voi Niin kauas pois