Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa

Ei päivisin kukaan häntä koskaan nää hän katseita pelkää ja odottaa vain pimeää Joku sanoo hänen aina vaan juoksevan pakoon elämää

Aina päivisin kaupungilla kerrotaan: joku yöllä sen hullun nähnyt taas on liikkuvan miksi sellaisten vapaudessa vielä kulkea annetaan?

(Niin puhutaan) (Niin puhutaan) (Niin puhutaan)

Kertosäe: Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa Niin hän yksin vaeltaa vain varjot häntä seuraa kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa

Äidit hänellä lapsiansa pelottaa: jos et ole kiltti hän nousee piilostaan ja kaikki tuhmat lapset vie hän mukanaan

(Niin puhutaan) (Niin puhutaan) (Niin puhutaan)

Kertosäe: Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa Niin hän yksin vaeltaa vain varjot häntä seuraa kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa

Kuka hänet tuntee ja tietää tarkalleen että mitä hän tahtoo ja miksi hän pakoilee? kuka häntä ymmärtää ja kuka hänet tuomitsee?

(Kuka tuomitsee?) (Kuka tuomitsee?) (Kuka tuomitsee?)

Kertosäe: Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa niin hän yksin vaeltaa vain varjot häntä seuraa kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa

Niin hän yksin olla saa eikä tahdo mitään muuttaa Hän muistaa kyllä roolinsa ilman kuiskaajaa