Syksy lakaisi puut Lehdet maahan putoaa Kylmä tuuli sai mut Kaulukseni nostamaan

Tunsi kulkevani elämäni syksyä päin Myös syksyn ja sateen sun silmissäs näin Annoit käden luona puiden harmaiden

Mä lopetan syksyn Hei mä katkaisen sen Tuo sade haihtukoon Tuo myrsky loppukoon

Tää meille on juhlaa ja maailmastani laulun mä teen

Talvi valkoisen huntunsa maahan pudottaa Mä kanssasi kuljen tän muistan unohtaa

ja vaikka miljoonat kädet meitä pois työntääki Ja vaikka tuhannet suut meille nauraakin

Niin mä muistan syksyn ja kun yksin harhailin Ja mä muistan ne kerrat kun pulloon tuijotin

Luona kantakapakan minä maailman parannan Niin luulin mä enää en ja siksi laulun mä teen

Kun siitä vuosi jo kulunut on ja vielä kanssas mä matkaa teen matkaa maailman tuulia päin ylöspäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on ja on helpompi olla näin Kun en katso enää alas vaan eteenpäin

On kesä kukkineen tullut meidän huoneeseen Toivon että se on tullut myös jäädäkseen

Koska jokainen tunne mitä tuntenut en Tämä kesä on antanut mulle varmuuden

Taas kestän syksyn ja aution maan Taas kestän tuulen joka sai mut kaatumaan

Koska muistan luona puiden harmaiden Lopetin elämän syksyn ja siitä laulun mä teen

Kun siitä vuosi jo kulunut on ja vielä kanssas mä matkaa teen matkaa maailman tuulia päin ylöspäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on ja on helpompi olla näin Kun en katso enää alas vaan eteenpäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on ja vielä kanssas mä matkaa teen matkaa maailman tuulia päin ylöspäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on ja on helpompi olla näin Kun en katso enää alas vaan eteenpäin

Kun siitä vuosi jo kulunut on ja vielä kanssasi matkaa teen