Yks, kaks, yks, kaks, kol, nel Kas... Hei basisti jäi kyydistä

Yks, kaks, yks, kaks, kol, nel

Kas miehille asuintapa tärkeätä lie, kun hän tyttöjä kotihin vie

Niin se on totta, me käymme satimeen kun me saamme vain osoitteen

Sinä muistathan tansseista, kun me palattiin Heti multa sä kysyit niin.

Oletkos sinä mamman kulta, vaikko seuraat kanssani? Sitä kaikki kysyy multa Ja mun kieltää täytyypi.

Mä tajuanhan, tuon tavan vanhan, mi olis mulle sopivin Mä oon vain mamman kulta paras niin on sittenkin

Sill, meill kotona on gra on gra on gramafon. Se ihme aivan ta on ta on tavaton

Kun pistää neulan sisälle, se soittaa meidän isälle Kas aarre verraton tuo gramafoni on

Jos sittenkin mentäisiin tuonne kerhopaviljonkiin Missä itse Amorkin istu potalla ja onki

Tule kanssani sinne vaan foxtrottia tanssaamaan Siellä myöskin suudellaan yks kaks hei vaan sama uudestaan

No, hei jatsaa sä jatsityttö vauikkei sull oo heilaa Pistä keulas puuteriin ja polkkatukkaas peilaa

Jatsaa sä jatsityttö jatsaa sä vaan Jatsirumpu pärisee ja pauhaa

Sillä, kunnia ei mitään maksa Ei sillä yksi elää jaksa Hyvä hinta, votkalimppu Lyhyt hame, paljas kinttu

Huulit sallui lammpuin valo Rinnasain soi hurja palo Anjuska yö kutsuu meitä Tanssihin nyt käy

Hei, Anjuska, ei toinen kavaljeeri sua rakastaa voi koskaan, kuin minä nyt

Sua hyväillessäin on taivas eessäin Mä sulle annan koko omaisuuden Yhden yön vain niin kus tiet

Hei, Anjuska, ei toinen pelsepuuppi sua rakastaa voi koskaan, kuin minä nyt

Sun tanssis mielen hurmaa Sun katsees sielun surmaa Anjuska aamuun asti nyt tanssitaan

Mutt, miks ain teet sä noin polves kans rakas Hans Polves kans rakas Hans Beim dans

Miks ain teet sä noin polves kans rakas Hans Polves kans rakas Hans Beim dans

Miks noin poukkoilet, kuten kirppu sä noin Koko ruumis ain väristen, täristen

Oi, miks noin teet Oi, miks noin teet Polvilumpios kans Beim dans