Muistan isä huusi oikeuttaan Noki kasvoillaan Perhe pyysi leivänpalaa Hieman pahoillaan Poika vasten tiiliseinää jotain raaputtaa Siellä mistä tulen reppu selkää kutittaa

Ilta alkaa kaupungissa vasten tahtoaan Rakkaudesta ihmiset ei ole pahoillaan Käsi lyödään käteen niin kai tekee ihmiset Kehdostani muistan antamani lupauksen

kertosäe: Tupakkatien päässä ihmiset laulaa Täällä alussa vain huhuilee perkeleet Poika vasten tiiliseinää jotain raaputtaa Linkkuveitsen terä kiiltää tiellä tupakan

Muistan kuinka jossain nousi leija korkeuksiin Isältäni pyysin ota leija kaunis kii Katseista mä tiesin ollaan liian kaukana Tupakkatien asukkaat voivat vain katsella

Ilta saa jo tulla vaikkei sitä huomaakaan Tupakkatien asukkaat jo käyvät nukkumaan Poika vasten tiiliseinää taittuu kumaraan, kun leija nousee taivaan sineen sen joskus omistaa

kertosäe