Sä sanoit ettet piittaa Ja taivas paina mitään Olet vahva omillasi

Eikä kukaan oikein tajuu Tyhjyyden päältä Valon jonka jätät palamaan Kun poistut matkoillesi

Sä et osaa pyytää mitään Mutta osaat ottaa sen Mikä ruokkii totuutesi yksinkertaisen Ettei mikään ole oikeastaan sitä miltä näyttää Vain tuulen helinää ja huuruisia öitä Jotka vietät vahtien Salaisuuksiesi tulta Jonka liekit liehuu kirkkaina Vasten avaruutta Ja sun yksinäisyytes on kuin kaivo aavikolla Sen äärellä oot ehjä eikä taivas paina mitään

sä näytit mulle sielus kerran epähuomiossa kun löysit kaukoputkesta Jupiterin kuut sä olit hetken läsnä ilmalukon kynnyksellä vasten planeettasi autioita tuulisia öitä jotka vietät vahtien salaisuuksiesi tulta

ja sun yksinäisyytesi on kuin kaivo aavikolla sen äärellä oot ehjä eikä taivas paina mitään

mun maailmassa mailmanlopun jälkeen kivet kasvaa kaupungeiksi taas ja aika armahtaa mutta sinä olet toista maata sulle aika on vain valon vaihtelu päiviä ja öitä jotka vietät vahtien salaisuuksiesi tulta jonka liekit liehuu kirkkaina vasten avaruutta Ja sun yksinäisyytes on kuin kaivo aavikolla Sen äärellä oot ehjä eikä taivas paina mitään

sun yksinäisyytes on kuin kaivo aavikolla Sen äärellä oot ehjä eikä taivas paina mitään

?