Rakkauteni sinuun repii rikki rintaa kun ajattelen ihosi sileää pintaa otit ritolat ja annoit julmasti kenkää ei auta särkylääke, tekee niin kipeää sinä olit niin nuori ja puhkesit kukkaan miksi kuvioista ulos minä jouduinkaan et enää koskaan luokseni tuu sydämeni kaipuusta pakahtuu

En sua saa - en saa sua koskaan en sua saa - en saa sua koskaan

En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa? En olis sua kyllä huolinutkaan. En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa?

No, sehän riippuu muijasta - joo...

Olen sovitellut itselleni köyttäkin jo kaulaan ja yrittänyt astua rautanaulaan että ennen tulevaa aamun sarastusta lemmenkivun korvaisi toinen tuska jano ehkä sammuisi uimalla mereen tulipalo sydämessä hukkumalla veteen yksin ei koskaan oo hyvä olla sut tunteeni polttaisi kuin noidan roviolla

En sua saa - en saa sua koskaan.

En sua saa - en saa sua koskaan.

En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa? En olis sua kyllä huolinutkaan. En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa?

No, haitanneeko tuo mittään - joo...

En sille mahda mitään, on ikävä sua mikset voisi mua viereesi kutsua kun aamulla herään ja katson peiliin toivon, että törmäisin enkeliin ja kun taas päivä laskeutuu iltaan toiveeni sinusta haihtuvat ilmaan yksin meen itkemään akkunasi alle jäi muistoksi susta vain tahra lakanalle

En sua saa - en saa sua koskaan. En sua saa - en saa sua koskaan.

En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa? En olis sua kyllä huolinutkaan. En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa?

No, sehän riippuu muijasta - joo...

En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa? En olis sua kyllä huolinutkaan. En koskaan sua saa. Paljonko tuo puristaa?

No, haitanneeko tuo mittään - joo...

Kuule, rakas, mä olen huomannut itsessäni aivan uusia ulottuvuuksia Hyvänen aika, mullahan seisoo! Voi, kulta, kyllä mä sua kunnioitan ja rakastan. Irtoisiko sitä?