Sano S.O.S jos sä oot vitun persauki, meikän kotikonnuil köyhyys on tarttuva tauti ja se leviää ku virus vietnamis, miks ihmees mä en saa rahan katkua mun sieraimiin. Kaiva esiin dollari, kaiva viel toine sit mä kaivan esiin ja sun vasen jalka poikkee. Emmä oo skitso mua vaa vituttaa rikkaat, marjanieme rannal tyhjennän koko lippaan. Vimisee tippaan oon nii vitun köyhä ironista et omistan pienen pätkän köyttä, viikon liksa menee kaljaa ja röökii sit syön taivaan ja maan välilt kaiken mitä löydän. Ei massii, ei pätäkkää, ei maallista mammonaa, mun elämänilo mitataan kilogrammoissa mut onneks samal saan mahtavat naurut, poikie keske poltettii mun hätäristä paukut!

Mul ei oo massia vieläkään, paskaa sataa niskaan on niin paljon nieltävää, sama vanha tuttu nimi täyttää sun velkalistaa, tä maa ei armahda velallista. Mul ei oo massia, paskaa sataa niskaan Taas sama vanha nimi täyttää sun velkalistaa, valittu viertotie (?) sitä senkus kävelet, täl päi soi blues ja köyhän miehen sävelet.

Eli häkkilä on edelleenki PA tänää, eikä tämä saamattomuus helevetti jeesä tähä, ku tätä tilannetta ei mikään tule muokkaaman. Ei massii eile, eikä huome, eikä ensi vuonnakaa.

Ei oo helppoo ku ei oo tulon lähteitä, mut onneks hursti jakaa löytötavaroista tähteitä. Se ei oo maailmanloppu jos ei oo baxii, mut haistakaa vittu kaikki joilla on vara taksii. Miul ei oo lompakkoo, turhaan tartte en, sitäku kerään irtoo lantit sukan vartehen. Mut koht on sukka puhki eikä varaa uuteen. Pitä paljan jaloin köyhän miehen tietä kulkee. On oma hommansa ilman duunii elää täällä, näillä tuloil ei oo varaa safkaan edes Venäjällä. Ei se oo miusta kii en tiiä kenestä, veikkaan että rahattomuus on vaan miulla veressä.

Mul ei oo massia vieläkään, paskaa sataa niskaan on niin paljon nieltävää, sama vanha tuttu nimi täyttää sun velkalistaa, valittu mierrontie sitä senkus kävelet, taustalla soi blues ja köyhän miehen sävelet.

Taas kuljen katui ilman kenkii, kantapäät kului puhki heti ekal lenkil tuli reikii, ku alaspäin kuljin eri reittiä. Ku äiti sano "muistele niit eväsleipii nyt ku on nälkä ja (jano), vetelen välist junnuille tyhjennän klädit, näpistän alepast kaljaa, kolkkaan alepan tädin. Ostari tuttu lokki, vakiospotti kapakan tupakkakoppi, aamu viiskatukuva niin kaunis ja julma.

Ei uhkalpelit tuonu onnee vaan taloustilanteesee lovvee, nyt on kitara kädessä kadulla vailla ovvee ja koko omaisuus on kolmeen pulloon pantattu, paljo se otti mut mitään se ei antanu. Mut suru muuttuu äkkiä nauruks jos tarjoot bisset ja paukut mie laulan niin kauan ku lasit pysyy täynnä, tuskin vaatimuksii yhteiskuntakelpoisuuteen täytän.

Mul ei oo massia vieläkäänpaskaa sataa niskaan on niin paljon nieltävää, sama vanha tuttu nimi täyttää sun velkalistaa, tä maa ei armahda velallista. Mul ei oo massii, paskaa sataa niskaan, taas sama vanha nimi täyttää sun velkalistaa, valittu viertotie sitä senkus kävelet tääl päi soi blues ja köyhän miehen sävelet.