Omena varkaissa sumuisena iltana kaksin me hiivittiin valkeita kuulaita golffarini puntteihin puusta me riivittiin aitojen ylitse iloisesti nauraen karkuun me laukattiin ja yhteisestä omenasta kumpikin haukattiin

se oli sitä surutonta nuoruusaikaa sen mambon ja tiikerihain se oli sitä surutonta nuoruusaikaa ja kekkonen ministeri vain sinä kuulemma miehen ja lapsia sait niistä vanhin jo kymmenen kait se oli sitä surutonta nuoruusaikaa ja kekkonen ministeri vain

jonakin iltana ihan vähän kokeeksi myöskin me suudeltiin taisi sen nähdäkkin joku koska meille myös herjoja huudeltiin tunteemme kumpikin punastuen muilta me tietysti salattiin ja läheisessä pusikossa piilossa halattiin

se oli sitä surutonta nuoruusaikaa sen mambon ja tiikerihain se oli sitä surutonta nuoruusaikaa ja kekkonen ministeri vain sulle lauluni nuoruuden terveiset tuo ehkä muistatkin iltamme nuo se oli sitä surutonta nuoruusaikaa ja kekkonen ministeri vain

muutama vuosi me siinä kotinurkissa yhdessä liikuttiin puoliksi leikillä kiusotellen toistemme kaulassa kiikuttiin kunnes mä sitten jo isompien poikien touhuihin ihastuin ja sinuun pikku naperoon mä melkeinpä vihastuin

se oli sitä surutonta nuoruusaikaa sen mambon ja tiikerihain se oli sitä surutonta nuoruusaikaa ja kekkonen ministeri vain sinä varmasti ollut oot onnellinen minä sellaista löytänyt en se oli sitä surutonta nuoruusaikaa ja kekkonen ministeri vain ja kekkonen ministeri vain