Puiden pitkät varjot kadun äänet hiljenee Ihosi lämpö viipyy poskellani kun kuiskaat sen ei vuosikymmet tätä koskaan sammaloi ja mä uskon siihen niin kuin nuori sydän uskoo voi
Mä tiedän että tässä huomennakin vielä oot Sä istut vierellä arkisena iltana portailla ja kun lauletaan yhdessä elämänlauluu ei se aina duurissa mee mut meitä ei haittaa kyyneleet
jo sanojes painon tunnen niiden voiman ja lempeyden sä et oo tästä maasta kai mä yhä luulen että sut tuotiin mulle taivahasta ja sä taidat käsittää mitä ihmeellistä ja voimakasta sun sisälläsi hengittää
mä tiedän että tässä huomennakin vielä oot Sä istut vierellä arkisena iltana portailla ja kun lauletaan yhdessä elämänlaulau ei se aina duurissa mee mut meitä ei haittaa kyyneleet
kuistin tuulikello pauhaa pidäthän sä musta kiinni tiukemmin
ja kun kun lauletaan yhdessä elämänlauluu ei se aina duurissa mee mut meitä ei haittaa kyyneleet
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: