Lähit taas kiireel tukka märkänä. Sun aamiaisen rippeet tiskipöydällä. Mä mietin miks mua ei ärsytä, kun kerään sun pinnit ja ponnarit. Kun varataan lentoja eikä pelota enää mulle tää ei oo normaalii.

Suhun, muhun, meihin, tähän Siihen, et sä viet mun peiton päältä ja Mun luo sun meikkei jätät Siihen, kun sä suutut Istut tupakal mun huppari päällä Siihen, miten pidät sylis mun päätä Silität hiukseni sotkuun Tähän vois tottuu Tähän vois tottuu Tähän vois tottuu

Ja ihan viimeistään iltapäivällä Mä alan miettimään koskahan nähään On tottunut olemaan se, jolle kahen illan jututkin on vaikeit Se, joka ei soita aamulla ja pelkää sydämii viesteis.

Suhun, muhun, meihin, tähän Siihen, et sä viet mun peiton päältä ja Mun luo sun meikkei jätät Siihen, kun sä suutut Istut tupakal mun huppari päällä Siihen, miten pidät sylis mun päätä Silität hiukseni sotkuun Tähän vois tottuu Tähän vois tottuu Tähän vois tottuu

Istut tupakal mun huppari päällä Siihen, miten pidät sylis mun päätä Silität hiukseni sotkuun

Suhun, muhun, meihin, tähän Siihen, et sä viet mun peiton päältä ja Mun luo sun meikkei jätät Siihen, kun sä suutut Istut tupakal mun huppari päällä Siihen, miten pidät sylis mun päätä, Silität hiukseni sotkuun Tähän vois tottuu Tähän vois tottuu Tähän vois tottuu