Miljoona askelta, melua Katselet katua, ja mä sinua Sinun poskellas kuinka leikkii, tuulessa eksynyt suortuva Lautasliinojen reunalla muruja, ilmassa naurua Ja silmien hehkussa vuosien, kipeän keveätä painoa Lehdissä kohta jo puut, ja niin kuin uuta jos suis Ensin elämä on oppimista, sitten se oppimista on pois

Ollut ei meistä, toistemme pelastajaksi Vain tämän hetken, samaa ihmettä katselemaan En lähtöäs estä, enkä mennyttä saa paremmaksi Kattojen yllä, taivas on kirkas ja uus

Ja kun sä käännät, katseesi kohti On yhä niinkuin minussa Aukeais yhtä aikaa, satakunta ovea Mä en suunnitella voinut, osannut en toivoa Kärsimäämme rakkautta, kyyneleistä lohtua Hiekkaa lienee jäljellä jyvänen, ainakin muutama Ja jossakin, vielä on auki, satakunta ovea

Ollut ei meistä, toistemme pelastajaksi Vain tämän hetken, samaa ihmettä katselemaan En lähtöäs estä, enkä mennyttä saa paremmaksi Kattojen yllä, taivas on kirkas ja uus

Ollut ei meistä, toistemme pelastajaksi Vain tämän hetken, samaa ihmettä katselemaan En lähtöäs estä, enkä mennyttä saa paremmaksi Kattojen yllä, taivas on kirkas ja uus