Tääll` on keskellä metsän ja vetten kansa ahkera auran ja työn, joka tuntevi taattojen retken, jolla innosta paisuvi syön. Meille laineet on antanut laulajamielen, lehdot ja halmehet sointuvan kielen. Usko on pilvistä piirtynyt rintaan ja tarmo on taistojen hintaa.

Meill` on Lappajärven siintävä selkä sekä Vimpelin vaarat ja maat. Eikö Evijärven satasaaret helkä, soita Alajärven pellot ja haat. Tääl` on lapsena kehtoni keinunut kerta. Rinnasta maamon sain sankariverta, jolla nyt suot minä laihoiksi nostan ja kansalle onnenkin ostan.

Missä lippua kansamme kantaa valon. aattehen alttarin luo. Missä sankarit parhaansa antaa, eikö täältä me kalleinta tuo. meillä kiiltävi kilvessä kukkivat kummut, rientomme rakkahat, uskomme ummut. -Laulaen, vannoen viiriä viemme ja aamuhun ohjaamme tiemme.