Nainen laskee arkun multaan ja muistaa miehen käden työt Siellä arkussa on kultaa muiden vuoksi valvotut yöt

Yöpöydältä kirjan ottaa sitä mies tuskin ehti aloittaa Hymyilyttää tämän sanat luvut jäi kesken aikoinaan

Ei hän laiskuuttaan mennyt kuolemaan Hän kuoli ihan muuten vaan Hyvä miestä muistaa ahkeraa

Aina kun jotain häviää aina jotain jäljelle jää Aina kun tuntee ikävää tietää että omisti jotain tärkeää

Ei toista voi koskaan menettää Se mitä oli, se jää

Ei heillä rahaa ollut, oli työtä paljon oli rakkaus Sillä köyhän kiire on rikkaalle siunaus

Sukulaispoika uteli soutuveneen kuntoa ja hintaa Sitä myy en, sillä näen sen lipuvan pitkin Pielisen pintaa

Miksi kaikki ovat hänen kimpussaan oispa Tapsa täällä ne joutuisi kuuntelemaan pari tarkkaan valittua sanaa

Aina kun jotain häviää aina jotain jäljelle jää Aina kun tuntee ikävää tietää että omisti jotain tärkeää

Se joka uskoi, toivoi ja rakasti ei voi kadota iäksi Se meni vain hukkumaan ja se nousee vielä uutena aamuna uudestaan

Vaikka ovi on mennyt hetkeksi kii se aukeaa kerran rakkauden avaimin

Ei toista kuolemalle voi menettää Rakkaus jää