Intro: Kaikilt joskus lähtee läheisii, tulee uusii läheisii Niin se vaa menee Se on elämää Tää on mun tarina

Tää rauhattomuus vain oke, rauhattomuus jäi jälkeen onnestain Onni muuttuu suruks Hän mennyt on pois -Ihmiset lähtee pois- Kyynel poskellain -Mul on ikävä sua- Hän on mennyt pois.

Se oli vuos -89 istuin isäni sylis Mun maailma oli ekan kerran täysin sekasin Pois raiteilt. Kohtasin ekan kerran kuoleman Ja vaik pyysin takas en nähny rakast ukkii huomenna Mut mä olin vast nuori poika noin kahdeksan ja puoli enkä osannu huolii noita suurii surui mun maailmaa vaivaamaan Sen tajus vast aikanaan, et -hän on mennyt pois- Ja mummil on sua ikävä, se aina puhuu sust ja kuinka olit hyvä mies, en muuta ookkaan kuullu sust Ja nyt mun paappa on huonos kunnossa Ja mummulkin on kaikkee vaivaa mut mä toivon et siel ylhääl olis nyt jo tungosta eikä kukaan olis poistumassa täältä vähään aikaan Tuntuu niin tyhjält tää maailma jos ei oo rakkait lainkaan.

KERTO Tää rauhattomuus ain jäi jälkeen onnestain Hän mennyt on pois Pois mun luota, hyvään suojaan- Kyynel poskellain Mul on ikävä sua- än on mennyt pois.

En enää ollu niin nuori, mutten oikeen muista mitään Oli vaikeit aikoi ja mä olin just muuttanu pois stadist ja olin snadisti uhattu eli tavallaan hyvä puoli mutten myöskään muista isää Tai no sen mitä nään valokuvista mut tuntuu niinku kyse ois valovuosista ja on tuskaa miettii, et mä en nää sun kaa huomista ja ettet tiedä lapsenlapsistas Hän on mennyt pois- Etkä sä enää palaa ja antasin mitä vaan et saisin sua viel kerran halaa No mut mä tiedän et sä katot mun perään ja suojelet mua ja pidät huolen et mä herään pois unesta, koska jos uni jatkuu ja jatkuu niin sit ollaan kusessa Ja äiti pelkää, et pojast tulee isänsä kaltanen pelimies, muttei peli -sana siin niinsanotussa hyväs mielessä vaan et must tulis "pelaan mun kaikki setelit" -mies Mut se ei haittaa mua mä rakastan sua aina ja nään sut joku päivä kun tuun sinne sun paikkaas

KERTO

Nyt onki taas kulunu kymmenen vuotta ja ne menee niin nopee ettei ehi ees huomaa Mut mä oon sentään saanu elää ne kymmenen taas lisää, kaikille ei ees sitä suoda Kaikki on huonosti, vauva itkee vuotees ja äiti ei kuule on sammuneen olohuonees Vauva on kuumees, ei tällast tapahdu Suomes "Ai ei?" Äiti otti liikaa ja kummatkin kuolee Taas yks elämä loppu ennenku alkokaan ja siks kun toinen sielu ei jaksanu valvoa Mä ymmärrän et joskus tulee jokasen vuoro Joillain aiemmin kuin toisil, se on luonto Mun ukki oli vanha ja isä aikuinen Mut miks mun ikäset tai vast muutama kuiset Aina ku oon kuunnellu Avaimen Markusta oon toivonu etten kuulis omast ystäväst arkussa Siks Teemu saat kyyneleet mun silmiin Miettii menneisyyttä. Katsoo ylös pilviin Liian aikasin poistuu liian moni nuori Ihan liian moni..

KERTO