VERSE 1:
Mist ollan tulossa ja mihin ollaan menossa, ei sitä elämän käyttöohjekirjassa kerrota/ Pysytään elossa vaan kuolemanpelosta enkä vieläkään oo lähelläkään sitä pohjakerrosta
Amfesulfa ja pamit ohjaa lennosta/ Vaik on huono ryhti oon reteessä takakenossa
Vapaudu kahleista avaa tunnelukkos/ Tai ne cräckätään auki niiku pikkulapsen usko
Liikaa vastoinkäymisii huono itsetunto/ Et vaikeit tuntee ylpeys ja omanarvontunto
On pahan olon patoominen opetettu kersasta/ Päihteidenkäyttö ja tunnelukot siitä seurausta
En tahdo lisääntyy geenit pois lakasen/ Sukujuureni ja perimäni katkasen
Ei täällä saada inhimillisiä oikeuksii/ Eikä nää lampaat tuu ikinä vittu hyväksymään poikkeuksii
*** *** *** *** ♪♪VÄLIMUSIIKKI♪♪ *** *** *** ***
VERSE 2:
Oon elämää tutkiva, asiantuntija/ Kokemusten summana jokanen vastaantulija
Joku joskus kysy että uskonko sieluun, vähän sama asia et uskotsä ittees/ Turha alkaa mitää hävetä ja riehuu, jos joku joskus tulee löytämään sun kipupisteen
Me ollaan yksin ei kukaan meitä auta/ Ja jokasen parkkiruudun alla on hauta
Niin kauan kun tätä vitun masennust ei hoida/ Mun perässäni tulee kulkemaan ne mustat koirat
Mut tää eioo kilpailu kumpikaan ei voita/ Ei välitä mistään eikä itteensä kunnioita
Viikot kuluu, vuodenajat vaihtuu/ Ei mitää saa aikaan ja ne aikataulut haihtuu
Ottaa itsetuhosesti oodeet ja sammuu/ Jos henki ei lähe ni aina voi aivonsa ampuu
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: