Viimeiset veneet kun palaavat rantaan, illaksi kääntynyt päivä on. ::Piirretään vielä, hei, sydämet santaan, valvotaan vierellä nuotion.:

Viilenee hiukan jo hyväily tuulen, joutsenet oikovat siipiään. ::Kanteleen soittajan uupuvan kuulen, sirkatkin riisuvat pois kenkiään.::

Useimmat päivät pian unholaan vaipuu, joitakin kauemmin muistella saa. ::Kipein ja suloisin niistä jää kaipuu, yhdessä jotka me taivalletaan.::

Huominen päivä, jos kädestä Herran, joillekin meistä viel' lahjoitetaan. ::Rukoillaan rohkeutta ihmisen verran, sielulla sielua koskettamaan.::

Jääkää siis hyvästi ystävät rakkaat, taivaassa vasta kai kohdataan. ::Siellä ei kanteleet soimasta lakkaa, hyvästi sanaa ei tunnetakaan.::