Maarit Sinne lähtenyt ihmistä etsimään en Vaan yksinäisyyttä ja rauhaa tahdoin kulkea varjoissa tuntureiden ja kuunnella tuulta niin lauhaa mutta saavuit sä päiviinii hymyssä suin niinhän onni elämään saapuu juuri kun hiipui uskoni ihmiseen kuin puu kaadettu kairassa maatui
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hain
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hain
Olet tottunut tuulien tuiverruksiin et pelkää sä pohjoista yötä luonto ankara talvisin vie lapsilleen mutta helli sua taas kevään myötä
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hain
Maarit pakkasta pakene ei kotis on vaarat yksinäiset ruska värjätä sai punan huuliisi kai toista kaltaistas turhaan mä hai
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: