Saa sataa, en oo sokerii saa sataa, emmä sula. Saa sattuu, ei se haittaa mua saatan taipuu, mut en katkea.

Mun sydän ei oo tarpeeton, vaikka siltä tuntuu, kun oon onneton. Ja vielä laulan itseni ehjäks tiedän - pakko mun on.

Oon nähnyt niin paljon, mutten vielä mitään. Täällä ollut jo kauan, vasta opin elämään. Oonko oppinut virheist, niitä tulee lisää, enhän oo nähnyt vielä mitään, nähnyt vielä mitään.

Entä jos käykin niin, että mä aikuistun. Entä jos rakastun. Ulapalta rantaudun. Entä jos käykiin niin, että mä valaistun. Entä jos onnistun. Mitä jos onnistun.

Oon kuullut vapaudesta, kuullut rakkaudestakin. Puhunut onnesta löytämättä totuutta.

Oon nähnyt niin paljon, mutten vielä mitään. Täällä ollut jo kauan, vasta opin elämään. Oonko oppinut virheist, niitä tulee lisää, enhän oo nähnyt vielä mitään, nähnyt vielä mitään.

Entä jos käykin niin, että mä aikuistun. Entä jos rakastun. Ulapalta rantaudun. Entä jos käykiin, niin että mä valaistun. Entä jos onnistun. Mitä jos onnistun. Mitä jos onnistun.

Enhän oo nähnyt vielä mitään, nähnyt vielä mitään.

Vielä mä löydän sen, palasen kadonneen ihmisen eksyneen. Ja vielä mä tajuun sen, mitä on rakkaus, mitä on rakkaus.

Entä jos käykin niin, että mä aikuistun. Entä jos rakastun. Ulapalta rantaudun. Entä jos käykiin niin, että mä valaistun. Entä jos onnistun. Mitä jos onnistun. Mitä jos onnistun.