HARHAVUVA

Päivän kehrä painunut 0n taivaan rannan taa Varjonsa yö jälleen mailleen toi Koko luonto öiseen rauhaan taasen vajoaa, lintujen laulu ei enää soi. Yössä yksin kuljen ja mietteisiini jään. Harhakuvan kaunehimman silloin loistavan, harmaata taivasta vasten nään. Harhakuva todeksi kerran sinulle jos muuttua vois Silloin pienen hetkisen verran, onnea se sinulle tois, " harhakuva todeksi jne.

Hänet josta mielessäni aina unelmoin, eessäni nään minä seisovan. poskillansa iltaruskon hehkun nähdä voin silmien tähtinä loistavan Luokseni hän astelee ja mulle hymyää Mutta kun mä kätehensä aion koskettaa hetkessä poies hän hän häviää. harhakuva todeksi kerran sinulle jos muuttua vois, silloin pienen hetkisen verran onnea se sinulle tois "harhakuva todeksi jne.

katoaa. mutta kun mä kätehensä aion koskettaa,