Juoksen vastatuuleen juoksen vaikka se koskee mähän tekisin sun vuoksi mitä vaan laske nyt kymmeneen ja mieti uudelleen onko tässä nyt se kaikki miten vaan sä vastaat mä oon kyllästynyt tähän maisemaan se näyttää kodilta mut oon siinä vieraana kaikki muuttuu vähän liian nopeaan perhosista vatsassa on tullut kuolleita

Kasvoilla lepää maski se ei näytä miltä tuntuu se ei sano enää ääneen sanaakaan me ollaan supersankareita ilman taikavoimia ja luullaan että hiljaisuudella voittaa mä oon kyllästynyt tähän tarinaan sadut loppuu aikanaan mut ei kukaan takaa että kaikki päättyy niin kuin meille luvataan puhutaan pilvilinnoista, onnellisista lopuista

Ja mä luulin ettei mikään veis sua mukanaan ettet haihtuisi ilmaan ja mä luulin et myös sä tekisit mun vuoksi mitä vaan mut oot täynnä tyhjiä katseita, tyhjiä katseita

Joskus ajaudun hetkeksi ajattelemaan jos en koskaan sua olis tavannutkaan miten paljon helpompaa olis vain unohtaa mut vaikka voisin en vaihtais sua koskaan mut miten vaan ollaan ihan hiljaa vaietaan en enää tunne sua lainkaan toistetaan samaa mykkäelokuvaa niissä rooleissa joissa kumpikaan ei toista tunnista

Niin mä luulin ettei mikään veis sua mukanaan ettet haihtuisi ilmaan ja mä luulin et myös sä tekisit mun vuoksi mitä vaan mut oot täynnä tyhjiä katseita, tyhjiä katseita tyhjiä katseita, tyhjiä katseita

Mut miten vaan ollaan ihan hiljaa vaietaan en enää tunne sua lainkaan miten vaan ollaan ihan hiljaa, oot täynnä tyhjiä katseita, tyhjiä katseita tyhjiä katseita, tyhjiä katseita