ODK: Kuoleman riitti, rakkauden profetia, jos panokset alkaa olla, aina vaan kovempia, eli päiväst päivään lähempän lintukotoo kokemuksen kautta omankäden kautta soronoo. Pelkkää vihaa kohta koko ihmiskunta mä en jaksa avaa enempää tai lisää vuodatusta. Koska oon aina pukeutunu hautajaisii varten mukan irtaimisto jota toisel puolen tartten. Eli relicit aika vähissä koska ei oo luottoo siihen et tänne jää muutaku muistoi kallon muotoon. Muistuttaa sun hetken olemassa olosta, siks elän täysii nyt koska haudas on turha odottaa, et voit alkaa elää sitä sun oikeet elämääs, voit uskotella ittelles mut jäät nurkkaan pelkäämään, loppupeleis tää kaikki ei oo ees niin vakavaa, lähin baarist rundille ja viimesenä hautaan.

Sairas T: Tääl on takkine avaruudessa maapallolla aivot mun kallossa ei tajuu mistään mitään, oon sisältä kuollu ja risti mun naamassa merkkaa sitä. Räppi on paskaa, tekis mieli sulkee turpani, mun sisälläni eli positiivinen mies jonka sairas takkinen murhasi. Negatiivisuutta, alkoholismii, positiivisuus on meikälle riski, punkkuu bissee viinaa viskii bongisavut safkaa tiskiin, aivosolut kuolee tilanne on vitun vakava, yhden aivosolun kanssa kalliossa radalla. Ei oo rahaa ruokaan, ei oo massii sairaan taskussa, peikot kuolee kamaa tai tärisee vitun laskuissa, ei oo isää ei oo kavereita ei oo huolii, ei oo ketään pitämässä meikäläisen puolii. Istun tuoliin ja kelaan että mistä meikäläine herää, jokane sekuntti maailmassa on mulle pelkkää kynän terää, jauhoi nenää, viinaa kurkkuun ja pillereit perään, aika hiljast bisse ainut mitä meikä vetää.

O'Malley:

Naama kalpeen verestävät sarveiskalvot on jo arkee hukkas elämisen alkeet kivipuutarhalle valmiit, kun ei nuku ja todellisuus David Lynchimäine kadonnu rajat ku ukraina jo vitun itsenäinen. Sikailtu niin paljon et alkaa muuttuu lycanthrooppiseksi, tiloissa joissa kasvaa hikikarpalotki meloneiksi. Sparkkaa uus ja venaa et pallo tuhoutuu ni ei tarvi yksin lähtee koska siinähä vaa patoutuu. Laita prioriteetit kuntoon ku puhutaan niistä elämäntavoista juopon tuuri ois kuolla jurrissa aamulla sohvaki käy haudasta, enkä oo vainoharhane, tyypit lähimarketin yytsii mua ja niiku mielenterveyspotilas saan hidasta palvelua. Näinä aikoina jolloin teot puhuu ei paljoo paina supliikkia, oot ansas palleis myöten ku thaimaassa seksi turisti. Siispä anna lapio ni kaivan itelleni haudan ku ollaan pisteest jost ei paluuta on fiksuint jättää lauma.

Ikonico:

Mä kuolin tänään, mä päätin mun elämän päätin lähteä nähdä vähemmän antaa kylmyyden pitää mut lämpimänä. Nyt täydellisen äänettömyyden ja tämän päivän väliltä vihan ja kyyneleet hävittäneenä, älä menetä henkee. Heti sitten elämä vilisi edessä silmien, nyt mä liikun niiku savu joka vedetään henkeen. Pelätään kuolemaa pakataan vuoteja halutaa vaa tietää mikä odottaa mua tuolta puolelta Ja vaikka haluaa kuolemaan valmistautuu kuinka huolella Aina tulossa mut tuntematonta mitä tapahtuu huomenna. Tiedetään ettei tästä selvitä hengissä, ei liha kestä, mitään ei tehty pysyväksi. Ja siks pukeudun tummaan pukuun, siellä missä sielut odottaa uutta lukuu.