Mun tasapaino on sortuvaa sorttia Vaan korttitalo talvipuutarhan porttina Aurinkona sydän ja se on särkyny niin monesti Niin et omistaja luuli ennen et se on tulos sokeeksi Mut mies on tottunu mieliala arvontaan Valitettavasti enää ei poika pääse karvoistaan Se on harvoin ku pään sisäl ei kummittele Eikä koskaan ilman et jotain pientä tarjoillaan Medikalisoitumista katon pahalla Mut nyt tää kotiapteekkari vähän lipsuu arvoistaan Pää voi hajoo ilman et sitä ees särkee Ja taas silti shotti heti kärkeen Eiliset möröt ryömii kätköistänsä esiin Mis vitus ne pesii hukutan ne undialavesiin Sormet solmuun et uni tulis pian Voi kuin mua sisältä syö tää on liskojen yö

refrain: Mun selkä on hiestä märkänä Enkä mä enkä mä voi sille mitään Kun nukahdan lisko kiipee viereen kärppänä Enkä mä enkä mä voi sille mitään

refrain2: Kuiskaa miten voisin sen taltuttaa Kuiskaa miten voin enää jatkaa Kuiskaa voinko päästä enää karkuunkaa Mä voisin tarvita harppuunaa - liskojen yö Kuiskaa miten voisin sen taltuttaa Kuiskaa miten voin enää jatkaa Kuiskaa voinko päästä enää karkuunkaa Ku oisin elävänä arkussa - liskojen yö

Kaverit tarkkailee toisiaan ku porkkanat Tarkkana ja niin oranssina napanderista Omatunto ei estä muakaan uutta korkkaamast Mä skarppaan ku löytyy tilaa kalenterista Mä narraan etten muka ota liikaa Se kuuluu muka kulttuuriin ja viina on vaan viinaa Ees markaa en laittas pitkävetoon sille Et kaikki selvii ehjänä miehis kun tätä tsiigaa Muistiko on menny venaa kilkenny Tuplahenny niin - mitä huomisest Niin mitä liskoja - viel yks viskikola Sä olit sanomas on seurauksii juomisest Mut hei nää on mun polttarit nyt kiskotaan Huomen on vuoros se hääyö liskon kaa Siipakkaa satelee biisonii piskottaa Vapaa onki rankempaa ku työt vitun liskojen yöt

refrain

refrain2

Kuivakausi vaan ruokkii riskejä Nuokutaan tiskeillä pullo ykkösbisseä Tunteella luovutaan juomisest ikuisiks ajoiks Mut turha venaa ihmeitä Viikon päästä se tasasuus tappaa Ja juon taas niinku en ois ikinä juonukkaan Kierteet pitäis kiertää kaukaa Ku pelkään et mua alkaa tehä mieli luovuttaa Hypätä putkeen se veis mua itsestään Niin se menee nisteil ku muistaa vaan pistellä Miestä voi itkettää se on selvää itsestään Tunnekuohust toiseen päihdepäissään risteillään Hengitän syvään tää on vaan tila Ku kosminen pila pilaamas mun illan Hikisen lakanan yli teen sillan Kello lyö bling kuus nolla viis liskojen yö Se on silleest