Taas lähtöä kellot soittaa, taas jäähyväishetkemme koittaa. On vaikea kyynel voittaa, kun ystävyys yhdistää. Taas kaikuu laulu, laulu ystävyyden tää. Se rakkain on meille, se muistoihin aina jää.

Tie luotasi kauas johtaa, sen varrella myrskyjä kohtaa. Sun muistosi kirkas hohtaa vain tähtenä synkän yön. Vaan tuulen teitä viesti aina sulle soi. Tää kaunein on laulu, ei unhoon se jäädä voi.

Luo ystävän aatos kantaa, päin kuljemme yhteistä rantaa. Se toivoa meille antaa, taas kerran me kohdataan. Ei aika murtaa ystävyyttä koskaan voi. Meit´ onneen se johtaa, sen kunniaks´ laulu soi.

Nyt lähtöä kellot soittaa, nyt jäähyväishetkemme koittaa. On vaikea kyynel voittaa, kun matkani alkaa saa. Viel´ kaukaa kuuluu laulu ystävyyden tää. Niin hiljaa se häipyy, vain kaipaus meille jää.