Mä kerran sievään neitoon tutustuin Ja aivan onnen autuudessa uin
Hän ravintolaan tahtoi aina Arkena ja sunnutaina Siell ei koskaan oltu kuivin suin
Me kerran jälleen mentiin istumaan Taas ravintolaan kaikkein hienoimpaan
Mua neito katsoi hempeästi hymyillen niin lempeästi Että päätä rupes huimaamaan.
Mut idyllimme kolkon lopun sai Kun tytön lasiin parvekkelta kai hämähäkki putos juuri karvainen ja murhansuuri ruma kuin valtameren kauhein hai
Huus neito kuin ois suden hampaissa "Viekää pois tuo Peto kauhea" No portsar saapui viipymättä Käytti jalkaa käytti kättä heitti minut ulos ovesta
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: