Tulee ilta ja auringon häivä jo nukkumaan painuu pois Sen lähtö kuin tunnus ois Taas tehty on työntäysi päivä

Ja kello se raksuttaa seitsemää lyö Ilmoittaa kämpälle Päätyi jo työ Mutta emännän puolelle häipyi jo poikamies Alpertti

Vääntyy reetrikki seuraksi huovan Se unettaa, uuvuttaa Ja toivoa varmaan saa yön unen myös tyttöjä tuovan

Ja kello se raksuttaa kahdeksaa lyö Se tiedotta jätkille Alkaa jo yö Mutta emännän puolella kahvit juo poikamies Alpertti

Mutta kymppiin niin hiljaiseen jätkään yön uninen hämäryys Ei vaikuta ikävyys Se tarttumaan saa kynän pätkään

Ja kello se raksuttaa yhdeksää lyö Kun kaipaus jäytää ja sydäntä syö Mutta emännän puolella kuiskailee poikamies Alpertti

Tuli hiipii jo arinan alle ja hiillos niin tumma on Yön rauha on rajaton miesjoukolle kuorsaavalle

Ja kello se raksuttaa kymmentä lyö Ja toukka niin puuhakas hirttä vain syö Mutta emännän puolella valvoo kai poikamies Alpertti