Sä sanot "elämä on turhaa" alat miettii itsemurhaa jos ei kipu kohta hellitä Ja mä aina täytyn huolella kun sä väität etten oo sun puolella etkä koskaan selitä et haluu kertoo mikä sua painaa sanot vaan: "pitäishän sun tietää"

Ja ehkä tiedän tarpeeksi, ehkä enemmän, mutten ole varma että tämän käsitän sinä tunnet paremmin sinun elämän ja mä uskon kun sä sanot että sinut menetän

Kun mä sanon että rakastan sua sä vastaat joko "niin varmaan" tai että se ei riitä Ja kun mä kysyn miten voin sua auttaa sä et koskaan edes vastaa enkä tiedä siitä kannattaako kysyä mikä sua vaivaa kun tuntuu ettet voi mua sietää

Rakastanko tarpeeksi vai vähän vähemmän? Hetken ehdin luulla että tarpeeks yritän Sä rakastat mua paremmin, selvästi enemmän jos sä sanot etten riitä kyllä minä ymmärrän

tai oikeastaan en tajuu ollenkaan mistä kiikastaa voitaisko me vaan jatkaa onnellisina taas?

Vai onks sun pakko kertaalleen vielä selostaa mikä kaikki suhteessamme sua niin vituttaa? Tähtäätkö sä mihinkään vai uhkailetko vaan? onko sulla aikomusta lähtee kuitenkaan?

Ehkä tiedän tarpeeksi, ehkä vähemmän, mutta olen varma että tämän käsitän: Sinä tunnet paremmin sinun elämän mutten usko vaikka sanot että sinut menetän

Rakastat mua paremmin, sinä sen tiedät, muttet huomaa kun mä lähden ja sä minut menetät