Ei lie niin pitkää matkaa, etten osaiskaan mä tulla luokses uudestaan. Ei kylmää talvea niin, ettei sulaiskaan maa alta hangen versomaan.
Ruusut pienet villiruusut katsoo hymyillen siellä missä aina päivä paistaa. Ruusut pienet villiruusut lapsuusaikojen on niissä nyt jo jotain haikeaa.
Näen kuinka luontoäiti hoivaa helmassaan nuo lapset linnun, kukat maan Nyt ei niin pitkää matkaa, etten kaipaiskaan mä sinne vielä uudestaan.
Ruusut pienet villiruusut katsoo hymyillen siellä missä aina päivä paistaa. Ruusut pienet villiruusut lapsuusaikojen on niissä nyt jo jotain haikeaa.
Ruusut pienet villiruusut katsoo hymyillen siellä missä aina päivä paistaa. Ruusut pienet villiruusut lapsuusaikojen on niissä nyt jo jotain haikeaa.
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: