Lapin kesä

Taikakuu

Lapissa kaikki kukkii nopeasti maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin Tuon usein tuntenut oon raskahasti kun katson kansan tämän vaiheisiin

Miks meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta ja suuri surkastua alhaiseen Miks meillä niin on monta mielipuolta miks vähän käyttäjiä kanteleen

Miks miestä täällä kaikkialla kaatuu kuin heinää, miestä toiveen tosiaan Miest' aatteen, tunteen, miestä kaikki maatuu tai kesken toimiansa katkeaa

Muualla tulta säihkyy harmaahapset vanhoissa hehkuu hengen aurinko Meill' ukkoina jo syntyy sylilapset ja nuori mies on hautaan valmis jo

Ja minä itse, miksi näitä mietin se merkki varhaisen on vanhuuden Miks seuraa käskyä en veren vietin vaan kansain kohtaloita huokailen

On vastaus vain yksi: Lapin suvi sit' aatellessa mun mieli apeutuu On lyhyt lapin linnunlaulu, huvi ja kukkain kukoistus ja riemu muu

Mut pitkä vain on talven valta, hetken tääl' aatteet levähtää kuin lennostaan Kun taas ne alkaa tuon aurinkoisen retken ja jättävät jo jäisen lapinmaan

Oi, valkolinnut, te vieraat Lapin kesän te suuret aatteet, mä teitä tervehdän Oi, tänne jääkää tänne tehden pesän jos muutattekin maihin etelän

Oi, oppi ottakaatte joutsenista ne lähtee syksyin, mut palaa keväisin On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin

Havisten halki ilman lentäkäätte tekoja luokaa, maita valaiskaa Kun talven poistuneen te täältä näätte ma rukoilen, ma pyydän, oi palatkaa


Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous.
Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus.