[Verse 1: ThonoSlono]

En hae mainetta, en mammonaa, en kunniaa En kammoja, en mimmejä, en almuja En loppuelämän vammoja Ei tarvita mammoja, eikä panoja Eikä kanoja, eikä paloja, eikä haippia minkään takia haeta En hae haippii enkä mä sitä vaadi Oon suomiräppijätti mul on tyylit hiton taagit Gettotyylit on varma poka, levymyynti on hiton kova Hiekkadyynit ja fibaloma, rykäryynit vai rommikola Sitä kun miettii: Pitääkö diettii? Stumppaako röökin? Imeekö höögit? Alkaako bodaa? Naulaisko kiinni looda vai hatkat kokonaa? Ei tarvi kelaa, kahta kertaa Hammasta purin, näin jo mielessä kuvin oli jo pojilla kupitkin nurin Tekiskö ees mieli radoilla puupparoida? Ympäri ämpäri pumpata poikaa, gettoskumppaa ottaa? Ei mun aina tarvi, mul on jo pari skidiä Himassa hirvee vilinä pitää miehen vielä tiellä Duunista himaan ja himasta duunii Yksityisyrittäjyys on raskainta vapautta, hitto mä luulin, kiertäväni koko maailman, lentäväni tuol taivaal Seilaavani meril laival, ei aivan, ei aivan Vaik juuret tulee kaukoidästä, ei ollut tällä perheenisällä Ikiliikkujaa kehon sisällä, joskus oon viel lentäjä Mä katon eteen ja taa, vakoilen mitä ennustetaan Ja muistelen, muistoja takas ei hevillä saa Uusia nimiä, uusia naamoja, kaikki on sulle uusia hahmoja Vanhoja nimiä, vanhoja raatoja, kaikki on mulle vanhoja naamoja Se on pois, sekä tulee sut handlaa, kantaa kuonaa ja pilkut maalaa Se on pois joka tiputtaa näin, tyyleillä tietenkin peruutan päin

[Chorus: Eetee]

Oon seilannu maita ja mantuja Kattonu horisonttiin Monesti tippunu satulasta Oppinu uudestaa konttii Ei kysymystäkään siitä kuka minä oon tänä päivänä, (shiit) Mä oon boossi, mä oon boossi Ja ajattelin pysyy äijänä (Nii!)

[Verse 2: Maksimi Voima]

Tätä nyt viistoista vuotta takana Ja myöntäs täytyy rankata Ja välillä saa miettii, pitäskö poistuu building on bussii pakattava Mut oonks mä skagaamas vai siis päätin et takana ja Ulos hasta manjana, ja taana mun vastata täytyy haastajana Olen valinnut suuntanani, koulukuntanani mahajana Jättäny taakseni pahat tavat Luulona saatanan jakajana Ei oo, tiedän mä kehittäny jopa tämän itse oon Se ei oo este vaan hidaste mentävä vaan sen ylitse on Vaikka ei kertyny hyvän jätkän pisteit oo Ystävii, ihmettelen et miks teit on Kun enemmänkin välillä, kun Ching Chang Chong Niin jumissa, jumissa, siitä kyl viitteit on Tehty mikä tehty nyt on Ei toivo silti ehtyny oo Uuteen lentoon, uuteen rentoon poljen Mä valmis oon Nyt vähemmän editoin Ja enemmän meditoin Annetaan mennä vaan täysillä vielä kun voi, mä levitoin Tältä se tuntuu kun kunnolla levitoin vähä Melkonen vuoristorata on tää Välillä mielekäst, välillä pelätään kunnes sä näät Hui, että tääl ollaa vaan retkel, että sä elät vaan hetken Että sä itse teet sen, suosittelen et meet vaan eteenpäin Sen sijaan et sä jättäsit sen kesken Elä ja vedä vaan täysillä se Äläkä pelkää et tuut katumaan jälkikäteen ku jäljellä elämä edessä, mutta sitäpä se Tule mun mukaani tälle mun tripille Pitele kiinni niin pistän mun minimit eli ne överit Niinku jo sanoo mun nimikin Ai mikäkö mun nimi siis? Maksimi! Mun nimeni mukana nimee lapsiki Mun nimeni mukana tuo onnee ja massiiki Parhaassa perheessä kaksikin, Maksimi, juniori, seniori, muista tää kun saat skidin Taas rapaa äijä teki itellee Ihmettelen itekin et mitenkä mä tämän teen Se mitenkä mä räppään ei tee eroo siihen mitenkä mä elän tääl Välil vedän läpäl, ei oo vakavaa kaupantekoo tää elämä Ja taas vedän mä korren pidemmän Tulen aina tekemään mitä haluun, minne haluun menemään Sanon vielä kerran herra Perälää ei pidellä Oon epic jäbä

[Chorus: Eetee]

Oon seilannu maita ja mantuja Kattonu horisonttiin Monesti tippunu satulasta Oppinu uudestaa konttii Ei kysymystäkään siitä kuka minä oon tänä päivänä, (shiit) Mä oon boossi, mä oon boossi Ja ajattelin pysyy äijänä (Nii!)

[Verse 3: Henry Who?]

Pari ekaa piirrettä, jotka huomaan Naururypyt hymyn ja kyvyn Sukeltaa syvälle sisälle itseen Syvään tuntemattomaan tehdä hypyn Sillä vaikka avaruus, tähdet ja kuu, meri Pohja kaikki vielä tutkimatta Elämässä malttaa olla huhkimatta Eikä tän valokuvan pinta oo mattava Naurava, kiiltävä, hymyilevä, siintävä Kädessä, nehän mahtaa teette riittävät Piirtävät, tulevaa mammonaa, kiittävät Tonne palaa, yhteen liitävät Valkokankaalle elämä raollaan Parhaillaan murheet selätän Oon niitä askelen edellä Pelätään ettei elämä elätä Edessä vedessä näen kuvajaiseni Itteensä uppoaa, teen kaikkeni Jotta palaa välillä vaikeesi aiheesi Lopulta kattoo, se on ammattimaisesi Polariteetit, entiteetiks Tässä vaiheessa, ootsä beesis? Uudessa elämäntyylissä freesis [?] ympäri tekstii Elä en tässä ja nyt Meet toden heräät henkiipi, menoi, niitä entisii Tulee niit hetkii tehden, pitkii sisäsii rautaisii retkii Kauniita ku lilja, kätkee elämän sisälle ku aurinko viljan Kuolleen jokaselle hetkelle aukeaa, tyhjentää kirja Korkeepa syvennystä, näkemystä, elämystä Kaiken kattavaa kosmista visioo Henkisillä, syvillä, linnoittava sinne missä taivaan isi on Aina voi kysyä itteltää, mitä tehny sillä arvokkaalla elämällään Jonka Jumala on antanut, vastuuni kantanut, nytten mä makaan mun selällään Kiitävii pilviä, Konte-bloodii, ajatuksia tuolla puolella toinen Tosin olin pummi, aikamoinen Mutta Jumala anto toisen toimen Salaperänen ja mystinen Skorpparin luovien lystien Kuoleman teema, aikojen synkkein kohtii jatkaa murtosta pyrkien Vaikeet on sanoo kuka oon, Se on entten tentten, ketkä vajuu uskoon En tämä enkä tämä, jotka [?] paljastukoon Valkeus ainoo, pysyvyys muutos Hyväksyn hetken, eikä vaivaa puutos Tilaat siitä ettei mikää riitä, ku kaikesta kiitä Humiseva hurmos!

[Chorus: Eetee]

Oon seilannu maita ja mantuja Kattonu horisonttiin Monesti tippunu satulasta Oppinu uudestaa konttii Ei kysymystäkään siitä kuka minä Oon tänä päivänä Mä oon boossi, mä oon boossi Ja ajattelin pysyy äijänä (Nii!)

[Verse 4: Pianomies] Kun olin pieni tuuli tulevaisuudesta Puhalsi kyläni liekkeihin, kuuliaisuudesta Ajelin kostoksi pääni, kiiltoon ja viilloin Sukelsin, uneksin ja hieroin siihen Mobilatii Silmissä näin kasvavan itseni mieheksi, koti jäi pieneksi Taakse tielleni osui vuoroin vasemmalta, vuoroin oikeelta uusi polku Olisin katujen mies, valkosten tabujen mies Harvojen sanojen mies, salaisten alojen mies Johtasin massoja sanoilla -mies Keisarin vanhaa päiväkäskyä kansa kuulee muttei unoha nähtyä Sammuta savu, tuli tuli tehtyä, riistä aistisi, anna niiden elpyä Unohda raha, anna sen kertyä, laula ääneen suosion ääreen Luumooja, runojen, punoja: tuo kansainlääke Kauppaa aivojen välittäjäaineilla, ratsasta valheella Ihmiset seuraa valkosta peuraa, mikä ei enää vaimenna Tunge totuus syvälle naisen kohtuun, kasvata lapsi kuin feimi Hengitä sisään, päästä potku, keskity tarinaan, piilota loppu Nuori muukalainen astuu esiin, kätkien kasvot Peräkkäin kaikki tuotantokaudet ja jaksot Vuotavat ulos miehen silmistä, ihmiset rivissä Nyrkit pystyssä, huutaen ääneen, riisuen kilpiä Alamaiset orjina tyyleille, vajoomassa ikuiseen syvyytee Hukuttautuen kylmyyteen kunnes nielasit unikon kyyneleen Alamaiset orjina tyyleille, vajoomassa ikuiseen syvyytee Hukuttautuen kylmyyteen kunnes nielasit unikon kyyneleen

[Chorus: Eetee]

Oon seilannu maita ja mantuja Kattonu horisonttiin Monesti tippunu satulasta Oppinu uudestaa konttii Ei kysymystäkään siitä kuka minä Oon tänä päivänä Mä oon boossi, mä oon boossi Ja ajattelin pysyy äijänä (Nii!)