Missä meren aallot milloin hiljaa ja milloin riehuin myrskyisinä käy, Vaalii kaksi syöntä lemmen viljaa, ja lempi tää ei maailmalle näy. Palvovat he rakkautta suurta, niin puhtaana, kuin kilo auringon. Heil aartehena kalliina on lempi tahraton. Kaksi onnellista lasta auringon.

Lemmen taivaan poutapilvet kiitää, ne ruusunhohteisina karkeloi. Syömmet linnoihin unelmien liitää, niin korkeana lemmen hymni soi. Saapuu iltatuulet viimoin kylmin, ne syleilee myös lapset auringon. Mutta aina heillä suojanaan on lempi rajaton kaksi onnellista lasta auringon.