Välillä vaan tuntuu ettei kukaan musta välitä, mut on turha täristä, ei sillä tuska häviä. Jotenki must tuntuu aina ettei musta mitään tuu, ku hullun lailla sekoilin ei napannut mikään muu. Mua kiusattiin, mietin luovuttamist, saan mielen maaha jos muistelen nuoruuttani. Aina haukuttiin, oli rankkaa, en ois halunnu lastenkodis kasvaa. Mä muistan ajat kun olin tappaa itteni Ja muistan sen kun päätin jatkaa sittenkin Aiheutin mielipahaa muille, sano tytöt pahaks, muistan miten mielialat meni ylös alas. Mä olin sekasin, mä olin hukassa, ja kelasin kuka pelastais pulasta Mut ei kukaa osaa auttaa jos ei apuu pyydä, mä olin matkal hautaan se oli mun syytä.

Ei, ei kukaan auta, jumalauta, ei kukaan auta Ei, ei kukaan auta, jumalauta, ei kukaan auta

Mikä helpottaa tätä oloo vois Ku pelottaa lähtee kotoo pois Tuntuu ettei mitään jaksa vaa hoitaa Eikä ollu ketää siinä antamas voimaa, kantamas poikaa tai kyyneleit pyyhkimäs Synkkiä fiiliksiä pääs itkin yksinään Monta kertaa olin puukko ranteel luovuttaa, mietin mitä jos olisin kuollut vaan Eikä enää tarvis kelata mitään Oli fiilis ettei mua pelasta mikään En uskaltanut puhuu, ei kukaa ois kuunnellu Ku lukuunottamatta sukuu, ei kukaa mua tuntenut Suljen mun silmät, mietin että haluun pois, Ehkä sen jälkeen pahan olon tajuu voit Pahat ajatukset vankein’, pää oli vankila, enkä osannut omii ajatuksii hallita Ja mitä mä tässä nyt koitan sanoa, En löytänyt itestäni voimavaroja, ku kaikki mitä mietin oli vain pahoja Miten mikään muuttuu jos päivät on samoja.

Jos miettii pahaa fiilis on syvält, Jos miettii hyvää fiilis on hyvä Jos miettii pahaa fiilis on syvält, Jos miettii hyvää on fiilis hyvä

Ei, ei kukaan auta, jumalauta, ei kukaan auta Ei, ei kukaan auta, jumalauta, ei kukaan auta