Kiinassa yks kaupunki on Wei hai wei. Mä kerran sinne matkan tein.

Siel ihmiset on pienii, ne syö vain kärpässienii Ei ne muuta puhukaan kun, Wei hai wei.

Vieläkin yks kiinan tyttö mielessäni on. Häl hipiä ol keltainen ja katsoi vinohon

Kun kadulla mä huusin Hei kun kei, niin tyttö mulle vastas että, Wei hai wei

Laulettiin mekapakassa Wei hai wein ja tyttö istui polvellein

Kun join mä riisiviina, niin puhuin kohta kiinaa Ja pääkin mulla oli ihan Wei hai wei

Ilalla kun nukahdin mä hetkeksi noin, niin poissa oli tyttö sekä lompakkoin

Kun kyselin mä kuka multa lantit vei? Niin topiset mulle vastas että Wei hai wei

Taakseni mä jätin sitten Wei hai wein ja saavuin kotirannallein

Kun kohtasin mä heilin, niin lahjaks annoin peilin ja tervehdykset sanoin hälle, Wei hai wei

Heili mua halasi ja muiskutti Kysymyksen korvahani kuiskutti

Ootkos ollu uskollinen Juu tai ei Minä hälle sanoin että, Wei hai wei