Vihan ja rakkauden ero oliki pienempi mitä mä luulin Jos sä oot käyny läpi saman minkä mäki nii tää on sulle

Kun mä tapasin sut, mä tiesin et sä tuut vielä pistää palasiks mut Ja niin sä teit mut silti halusin vaan takasin sut Ja mulle oli ihan sama miten muut vältti sua ku käärmettä ja väitti et oot vaarallinen Ne sano "paras pitää varas, se on sieluvaras, se vie sun varas, elämä vaan karvan varas" Itseasias meidän koko suhde oli paha virhe mille olis pitäny panna piste jo ajat sitte Ja se suhde maksaa nii et vaikka olis rahaa mitä pilvinpimein ? nii ettei itel olis ikinä varaa siihe Ja ehkä just siks mä salasin sen ja olin valmis viemää sut vaik tyhjän kirkon läpi alttarille Se et kannattiks se, no aika varmasti (ei) Mut aivan varmasti joo, se oli sarkasmii (ei) Mä otan takasin ton mä oon jo ihan sekasin Mitä tää on, kuka mä oon ja mikä sä oot

Mä taistelen sua vastaan ja käärin mun hihat (Mä teen sen rakkaudest, ei taas) Mietin sua aina sä oot piikkinä lihas Sä oot oikeesti tavoteltava? Mä vihaan itseeni ku katon noita silmii (mut mä rakastan sitä milt sä tunnut) Ja vaikka mä murskaan sut, sä voitat silti (mä en jätä sua koskaan)

Mun kuosi on paha, eikä onni suosi, se on ollu vuosii jo sama Siit huolimatta meidän suhde on ku vuoristorata Mut ilman turvavyötä tuhat kurjaa päivää, tuhat kurjaa yötä sun kans silkkaa turhaa työtä Se on aika rankka vaivanpalkka et mä alan palaan loppuun taikka nukkuun vaikka taivasalla Kunhan mä saan olla sun kaa, toi kaikki on mulle aivan sama, mutta missä on ne toivotut taikasanat Deadline, mut se ei tarkota aikarajaa Mä vihaan sua Ja sä oot maailman paras Mä en kaihda sua, vaihda sua ja se on aika paha pala nieltäväks ku oma sanas painaa gramman (Aika tarkkaa) Ja vaikka skarppaa, niin silti aina ku juo niin mä kaipaan sun luo Sit mä havahdun puol neljält aamul soittaa koko kaupungin läpi et sä saavut ja et mä saan sut.

Mä taistelen sua vastaan ja käärin mun hihat (Mä vien sen rakkaudest, ei taas) Mietin sua aina sä oot piikkinä lihas Sä oot oikeesti tavoteltava? Mä vihaan itseeni ku katon noita silmii Mut mä rakastan sitä milt sä tunnut Ja vaikka mä murskaan sut, sä voitat silti Mä en jätä sua koskaan

Tää oli vika kerta, tai ehkä mä oon sun kaa vielä yhden illan verran Mun sydämeni symboloi enää lihaa, verta, synkkyyttä, vihaa sellasta kylmyyttä mihin ei voi verta ? Pystyksä pitää mut aloillaa ja aisoissa (Pystyssä) Vapauttaa mut kahleista ja painoista, tai noista vainoista, aidoista vaivoista mun aivoista minkä takii mä oon sulle raivoissaa Me ollaan niin eri maailmoista Mut silti samas veneessä ja saan sen ketä piteli airoista Veteli naruista, osotti kaapin paikan Mut mun maailmas ei oo tilaa sille kaapille (harmin paikka) Sä oot alust saakka ollu mun vapaus ja mun taakan prinsessa pirun sarvilla sattumasta sun kans se on sun kaa menoo mut se paluumatka ei oo nii takuvarma Sä et haluu antaa rakkautta vaa lapun jalkaa.

Mä taistelen sua vastaan ja käärin mun hihat (mut en enää) Mietin sua aina sä oot piikkinä lihas (mut et enää) Mä vihaan itseeni ku katon noita silmii (mut en enää) Ja vaikka mä murskaan sut, sä voitat silti (mut et enää)