Ilman sua mä oisin matkal kohti pohjaa. Pidä must, pidä must, pidä must kii tai hukutaan. (Lindeman) Kato mua tai kato meit, ilman tollast nappisilmää meikä olis varmaa hakoteil Ja pakoon ei ois järkee enää kipittää, kai kaikki metsäpalotki alkaa vaa yhest kipinäst. Jos sisäl tikittää miks luovuttaa sit ikinä eikä kenenkään perässä ikinä saa juosta hikipääs Ei toista pidä ripittää, sitä pitää silittää. Ja kun et luovuta, oon varma et yksin et ikin jää. Pelkään herääväni huomen siihen, että mulla ei oo kohta enää tollast kuka vastatuules vieres seisos. Tai On mul seuraajat, ne on ihan parast mut ne ei oo Arttuu sunnuntaina kotiin odottamas. Pinnan alla ollaan sun kans, happi lopu koskaa. Tarvii turvaa, tarviin jonku joka pystyy nostaa mut ylös sielt et pysyn elossa. Ei mua enää pelota et erotaan.

Ilman sua mä oisin matkal kohti pohjaa. Pidä must, pidä must, pidä must kii Pelkään et hukutaan. Ethän säkään yksin pysyis pinnalla. Pliis, pidä must, pidä must, pidä must kii Tai hukutaan.

Ei osata ajoissa käydä nukkumaan. Entä alkaaks ne kolme sanaa joskus vielä puuduttaa. Tytöt kattoo Lindee, kovalt näyttää kruunussaa, sitku pidän kädest kii ni somes kuohuu hulluna. On hulluutta ja hullun siistii et oot siinä, Mut vielä siistimpää et kukaan tästä mitään tiiä. Aallois kellutaa ja meillä hyvin kulkee. Mä yksin pidän sut pinnal jos meidän patja puhkee. Koska sä oot outo, sä oot spessu ja mä oon valmis vihdoin sitoutuu. Sus on kaikki mitää tarvii, ei mun tarvii kaikkii tyttöi päästä selättää, Se ois typerää ja loukkais, ei se ois kivaa elämää Pinnan alla ollaan sun kaa, happi lopu koskaa. Tarvii turvaa, tarviin jonku joka pystyy nostaa mut ylös sielt et pysyn elossa. Ei mua enää pelota.

Ilman sua mä oisin matkal kohti pohjaa. Pidä must, pidä must, pidä must kii. Pelkään et hukutaan. Ethän säkään yksin pysyis pinnalla. Pliis, pidä must pidä must pidä must kii Tai hukutaan.

Pidä must, pidä must, pidä must kii Tai hukutaan.