Tiedän saaren vuosisatain takaa, ulkokallan se sai nimekseen. Majakan tuon seesteisimmän kohtaa, himangalta ken käy luoteeseen. Meri tyyni ympäröitsee saaren, ranta rauhasta jää nauttimaan. Majakkamme saa vastuunsa suuren, tuuli luoteesta käy kuiskimaan.
Niin kuin aalto rantakallioita sinua niin minä rakastan, lailla pienen koillisen Lahden, sinun luonasi turvassa oon, me yhdessä olemme yksi sinuun luotan kuin peruskallio.
Ukkosmyrskyksi jo tieno muuttuu rantakallio kestääkö sen, vaikka aallot tuulesta nuo suuttuu, rantakalliomme ikuinen. Monta suuntaa aalloilla voi olla, joskus mainingitkin vaikeroi paha olla on ristiaallokoilla, majakasta valon nähdä voi.
Niin kuin aalto rantakallioita...
Laulun sanoitukset on lisännyt käyttäjä anonymous. Huomasitko sanoissa virheen? Lähetä korjaus. Jos kyseessä on lakiasia, tee lakiin perustuva poistopyyntö.
Jos pidät kappaleesta ja arvelet, että sanoituksista voisi olla muille hyötyä, voit linkittää sanoitukset sivuillesi seuraavasti: